Näin kesäloman kynnyksellä ja syksyn toimintaa suunnitellessa on hyvä hieman kerrata sitä, mitä olemme hankkeessa puuhanneet reilun vuoden aikana. Samalla ”tarina” vastannee niin monen kysymykseen: ”Mitä te oikein teette Jelpaten-hankkeessa?”.

Reilun vuoden aikana noin 40 henkilöä on tutustunut vapaaehtoistoimintaan erilaisten toimintojen kautta. Olemme järjestäneet säännöllistä ryhmätoimintaa joka toinen viikko kokoontuvassa Mielikuvitusverstaassa, pop up -tyyppistä toimintaa Mielikuvitusverstaan ja ryhmämuotoisen vapaaehtoistoiminnan kautta, vertaistapaamisia, virkistyshetkiä, webinaarin ja erilaisia työpajoja.

Mielikuvitusverstas on jatkanut Caritas-Säätiön jo päättyneen Suunta elämälle -hankkeen käsityökahvilaa. Kahvila tarjosi säännöllistä toimintaa asiakkaille ja halusimme jatkaa toimintaa hieman uudella twistillä: käsitöiden lisäksi ryhmän aikana voi tehdä kaikkea muutakin luovaa, mitä vain voi mielikuvitella! Päätimme järjestää kahvilalle nimikilpailun ja yksi ehdotuksista sopi sille loistavasti: Mielikuvitusverstas. Mielikuvitusverstas on ollut paitsi luovan toiminnan myös vertaistuen paikka aikuisille. Viime vuonna siirsimme Mielikuvitusverstaan po up -tyyppisesti Kumppanuuskeskukselle osana Oulun Taiteiden yötä. Verstaan kävijät suunnittelivat sisällön ja yhdessä toteutimme sen: Kumppiksen kahvilasta sai kahvin ja teen kanssa itsetehtyä marjapiirakkaa ja samalla sai nauttia runoesityksistä, laulaa yhdessä, taitella origameja tai taiteilla yhteistä taideteosta. Totesimme, että Mielikuvitusverstas toimii myös muualla ja on täysin liikuteltavissa.

Taide ja kulttuuri kulkevat muutenkin Jelpaten-hankkeen toiminnoissa mukana. Meillä on useita vapaaehtoisia, joille luova toiminta esimerkiksi musiikin parissa on tärkeää ja jotka haluavat hyödyntää tuota kiinnostustaan myös vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoisemme ovatkin järjestäneet jo lukuisia yhteislauluhetkiä esimerkiksi ikäihmisten iloksi tai ohjanneet luovia hetkiä. Luova toiminta, olipa se sitten esimerkiksi kuvataidetta, teatteria, musiikkia tai kirjoittamista, kasvattaa hyvinvointia. Kun vapaaehtoinen voi hyvin, hän jakaa hyvinvointia myös toisille. Jos siis kaipaat luovaa toimintaa, voimme yhdessä pohtia, voisiko esimerkiksi Mielikuvitusverstaan tuoda teidän luoksenne?

Usein vapaaehtoiseksi haluava arkailee vapaaehtoisuutta, koska ei uskalla lähteä kokeilemaan sitä yksin. Silloin on hyvä, jos mukana on kaveri tai miksei useampikin. Olemme kokeilleet vapaaehtoisuutta ryhmänä mm. ompelemalla viirejä tapahtumaan sekä toimimalla lipaskerääjinä. Meillä on ollut myös säännöllisesti vapaaehtoisillemme suunnattuja vertaistapaamisia sekä kaikille avoimia virkistyshetkiä retkeillen. Vapun jälkeen kokoonnuimme nuotion ääreen Ainolan puistoon. Mukana oli niin vanhoja kuin uusiakin ihmisiä. Makkaraa paistellessa ja kevätauringosta nautiskellessa juttelimme myös vapaaehtoistoiminnasta. Kesällä tapasimme puistopiknikin parissa Ainolan puistossa. Nämä yhteiset hetket ovat tärkeitä. Ne mahdollistavat yhdessä tekemisen ja uusien ihmisten kohtaamisen ilman sen kummempia paineita siitä, että tarvitsee sitoutua toimintaan. Samalla voi kuitenkin saada tietoa ja pohtia myös omaa vapaaehtoisuutta.

Toiminnassamme todella tärkeässä osassa on yksilöllinen ohjaus. Olemme tukeneet vapaaehtoiseksi haluavia moniin eri paikkoihin ja tehtäviin sen mukaan, mitä he ovat toivoneet. Yksilöohjaus on myös sitä, että vapaaehtoisista välitetään myös vapaaehtoistoiminnan välillä. Kesällä Jelpaten-hankkeessa tuli työntekijämuutos, kun Susanna aloitti projektityöntekijänä Unnan sijaisena. Susanna on ottanut mahtavasti haltuun asiakastyön, tutustunut vapaaehtoisiin ja lähtenyt rohkeasti heidän kaverikseen mukaan toimintaan. Varmasti molempia osapuolia on jännittänyt uudet kokemukset, mutta se tässä onkin taas jo aikaisemminkin mainittu juju: kaverin kanssa uskaltaa paremmin! Pyrimme muutenkin pitämään tiiviisti yhteyttä vapaaehtoisiimme kyselemällä kuulumisia. Lisäksi välitämme tietoa paitsi Jelpaten-hankkeen myös muiden toimijoiden tapahtumista sekä koulutuksista.

Hankkeen alusta alkaen on ollut selvää, että tuettu vapaaehtoistoiminta ei ole kaikille tuttua. Olemme tehneet, ja tulemme tekemään edelleen, kehittämis- ja vaikuttamistyötä niin paikallisesti kuin kansallisestikin, osittain myös kansainvälisesti. Olemme osallistuneet aktiivisesti Kansalaisareenan Saavutettavan vapaaehtoistoiminnan valikkoverkostoon, olemme mukana Oulun vapaaehtoistoiminnan verkosto Vareksessa ja pyrimme kehittämään tuetun vapaaehtoistoiminnan malleja monien eri toimijoiden kanssa. Osana hankkeemme tavoitteita on työpajojen ja koulutusten avulla saada tuettua vapaaehtoistoimintaa sinne, missä kohderyhmää (oululaiset 18–65-vuotiaat tukea tarvitsevat) on. Viime vuonna järjestimme yhdessä Caritas-Säätiön Digijelppari-toiminnan ja Tukemalla duuniin -hankkeen kanssa työpajoja vapaaehtoisuuteen ja työllistämiseen liittyen. Olimme myös mukana Kansalaisareenan ja Saavutettavan vapaaehtoistoiminnan keväällä 2023 järjestettyjen webinaarin ja työpajan suunnittelussa ja järjestelyissä. Kirjoitimme yhdessä Lahden Tukea vapaaehtoisuuteen -koordinaatiohankkeen ja jo päättyneen Joensuun Yhdessä vapaaehtoiseksi -hankkeen kanssa yhteisartikkelin Kansalaisareenan julkaisuun joulukuussa 2022. Syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana suunnittelimme ja toteutimme kaksi Supervoimani-työpajaa yhdessä Hyvän mielen talon Mielipaletin kanssa vapaaehtoiseksi haluaville alle 35-vuotiaille. Pajat onnistuivat niin hyvin, että päätimme toteuttaa oman pajan myös yli 35-vuotiaille. Supervoimani-työpaja tulee olemaan mukana myös jatkossa, kun mietimme toimintamme juurruttamista eri toimijoiden pariin, kuten oppilaitoksiin, mutta tästä saatte kuulla mahdollisesti lisää myöhemmin.

Meiltä kysytään usein, mihin vapaaehtoisena voi lähteä? Mitä voi tehdä? Onko teillä valmiita paikkoja vapaaehtoisille? Lähdemme liikenteeseen aina siitä ajatuksesta, että vapaaehtoiseksi haluava kertoo itse, mistä on kiinnostunut, kenen kanssa on kiinnostunut toimimaan ja minkä verran. Mietimme yhdessä, millaista kiinnostusta ja osaamista vapaaehtoisella on tai mitä hän kenties haluaisi oppia vapaaehtoistoiminnan kautta. Yksi hyväksi havaittu keino löytää omannäköistä vapaaehtoistoimintaa on etsiä sitä luovan toiminnan kautta Supervoimani-työpajasta. Tällä hetkellä asiakkaitamme toimii vapaaehtoisina esimerkiksi sairaalaympäristössä, ikäihmisten ja lasten parissa, lipaskerääjinä, tapahtumien järjestäjinä ja avustajina, musiikkihetkien järjestäjinä jne.

Miksi vapaaehtoistoiminta sitten kannattaa? Mitä hyötyä siitä on, kun ei siitä saa palkkaa? Monelle vapaaehtoistoiminta tuo merkityksellistä tekemistä arkeen sekä rutiineja, jotka ehkä ovat kadoksissa. Joillekin vapaaehtoisuus on ensimmäinen askel kohti työelämää tai opintoja. Vapaaehtoistoiminta on turvallinen tapa kokeilla vaikka sitä alaa, josta on kiinnostunut. Vapaaehtoistoiminta näyttäytyy työnantajalle aktiivisuutena, josta on aina hyötyä. Siitä kannattaa pyytää todistus ja se kannattaa merkitä osaksi ansioluetteloa. Jos vapaaehtoista kiinnostaa esimerkiksi toimiminen lasten parissa, lähdemme yhdessä miettimään, mitä toiminta voisi olla ja missä se voisi tapahtua sekä kuinka paljon vapaaehtoinen haluaa toimintaan sitoutua. Vapaaehtoisena voi toimia vain kerran, kerran kuussa, kerran viikossa, kerran päivässä…Jokainen määrittää omat voimavaransa ja aikataulunsa itse. Voi myös toimia useissa eri paikoissa yhtä aikaa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia vapaaehtoisena. Tässä me tulemme apuun ja mietimme jokaiselle omannäköisen tavan toimia vapaaehtoisena.

Kiinnostaako sinua vapaaehtoisuus? Jäikö joku asia mietittymään? Haluaisitko lisätietoa? Jos vastasit kyllä, ota rohkeasti yhteyttä! Lomailemme heinäkuussa, mutta meille voi siltikin lähettää viestiä esimerkiksi osoitteeseen jelpaten@nullcaritas-saatio.fi. Otamme yhteyttä, kun palaamme töihin elokuussa!

Anu